Elias, neljä vee, on lyhyt pätkä (93,5cm) mutta huomauttaa aika ajoin, että 'Katso, näin piktä minä olen nyt! Nyt minä olen niin iso, että saan mennä kouluun.' Sinne hän hartaasti haluaa. En tiedä johtuuko se kiehtovasta koulupihasta, jännittävästä luokkahuoneesta vai siitä, että isoveli on siellä. Joka tapauksessa Elias on (kuten Leo) kiinnostunut kirjaimista. Hän osaa kirjoittaa sekä oman että isoveljen nimen ja lukee mielellään. Piirtäminen ja askartelu on myös mieluisaa puuhaa, eteenkin saksilla leikkaaminen on hauskaa. Pikku pojan raivokohtauket (joita oli syksyllä paljon) ovat pikkuhiljaa vähentyneet ja hän on useinmiten hyvätuulinen ja iloinen kaveri.

Ulkona hän viihtyy hiekkalaatikolla ja keinussa - alkuvauhdin saatuaan hän osaa itsekin ottaa vauhtia. Kun iskä tekee juoksuratoja on voittaminen tärkeää. Tästä syystä aika usein itketään, kun Leo ryntää ohi... Veljekset tulevat hyvin toimeen keskenään. Tottakai myös kinastellaan ja härnätään, mutta kaikki ei enää tapahdu ainoastaan Leon ehdoilla - pikkuvelikin osaa vaatia tahtoaan läpi.

Tämän päivän nelivuotistarkastuksesta Elias läpäsi täysin pistein. Värit ovat tiedossa ja ukkojen piirtäminen onnistuu. Eliashan on pienikasvuinen, mutta lisää pituutta ja painoa seuraten omaa käyräänsä. Näössä ei ole mitään vikaa ja kuulotarkastus tehdään myöhemmin. Kaikin puolin terve poika siis :)